100 kertaa Israelia suurempi juutalaisvaltio – Venäjällä

Runsaat tuhat vuotta sitten nykyisen Venäjän alueella oli olemassa juutalaisvaltio, joka oli noin sata kertaa suurempi kuin nyky-Israel. Valtion nimi oli Kasaaria ja se sijaitsi Etelä-Venäjän ja Kaukasian alueella. Vieläkin on olemassa kansallinen juutalaisvähemmistö, lähinnä Liettuan alueella, jonka juuret löytyvät muinaisen Kasaarien valtakunnassa.

Turkkilainen heimo valtasi 600-luvulla Kaspian- ja Mustan meren välisen alueen. Muutamia vuosia kestäneessä taistelussa tämä kansa opittiin tuntemaan nimellä kasaarit. Heidän valtionsa eli kukoistuskauttaan n. 1000 vuotta sitten ja se oli suurin koskaan olemassa ollut juutalaisvaltio. Kasaareja hallitsivat 700-luvulta 900-luvulle kuninkaat nimeltään Menahem ja Hanukkah. He pitivät itseään Simeonin sukukunnan jälkeläisinä.

Kaukasuksella oli asunut jo aikaisemminkin juutalaisia. Historialliset dokumentit vahvistavat, että monet heistä hakeutuivat alueelle Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeen. Kerrotaan myös, että Kaukasian juutalaiset olivat tekemisissä ensimmäisen kristillisen seurakunnan kanssa vieraillessaan Jerusalemissa pääsiäisjuhlilla. Siellä he ilmeisesti tulivat uuteen uskoon ja ottivat Messiaan elämäänsä.

On oletettavaa, että he pyysivät apostoli Andreasta, Bartolomeusta ja Taddeusta tulemaan alueelleen lähetystyöhön. Jerusalemin seurakunta, jossa Jaakob oli johtajana, lähetti sitten heidät istuttamaan seurakuntia Kaukasukselle. Toiminta, jota ensimmäisten sukupolvien kristityt harjoittivat, jatkui ja sen seurauksena kristinusko tuli valtionuskonnoksi Armeniassa (301 jKr.), Azerbaidzhanissa (325) ja Georgiassa (326).

Kasaarit valloittivat 600-luvulla alueen, johon kuului lähes koko Volgan seutu, Pohjois-Kaukasus ja osia nykyisestä Etelä-Venäjästä. Heidän pääkaupunkinsa oli nimeltään Itil, joka sijaitsi Volgan suistoalueella, nykyisen Astrahanin läänissä.

Kasaarit kääntyivät juutalaisuuteen
Kasaarien kuningas päätti 700-luvun alkupuolella luopua pakanauskonnosta ja kääntyä juutalaisuuteen, josta tuli valtionuskonto. Historiankirjojen mukaan tämä tapahtui vuonna 740 jKr. Tapaus on jälleen mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten juutalaiset ovat eri aikakausina vaikuttaneet eri tavoin ympäröivään maailmaansa.

Juutalaisuuteen kääntyneen kuninkaan nimi oli Bulan. Hän kutsui Talmudin opettajia ja rabbeja Babyloniasta ja Krimiltä opettamaan uutta uskontoa ja vahvistaakseen sitä kansojen syvissä riveissä. Nämä opettajat perustivat uskonnollisia kouluja, joissa opetettiin Tooraa. Jotkut heistä rakennuttivat myös synagogia. Kasaarien kansa sai siitä lähtien vahvan perustan juutalaisuuteen lukuisten sukupolvien ajaksi. Kuningas Bulan hallitsi useita vuosikymmeniä valtakuntaansa, joka oli sata kertaa suurempi kuin nyky-Israel. Etnisten juutalaisten lukumäärä ei kuitenkaan koskaan kasvanut suuremmaksi kuin 35 000.

Kasaarien valtio toimi 700-luvulta lähtien puskurivyöhykkeenä Bysantin ja vahvistuvien muslimivaltioiden välissä. Akkasadien imperiumi laajentui 900-luvulla ja myös Bysantti kasvoi niin vahvaksi, että se alkoi uhata kasaarien kuningaskuntaa. Neuvostotutkija ja maantieteilijä Lev Gumiljovin mukaan Kaspianmeren pinta nousi samaan aikaan niin paljon, että 2/3 kasaarien valtiosta jäi veden alle. Tärkeistä Itilin ja Belendjovin kaupungeista tuli Kaspianmeren Atlantiksia. (Löytyyköhän Venäjän arkeologien tutkimusten tuloksena vielä Atlantiksen salaisuus?)

Kaikki nämä tapahtumat heikensivät maata niin, että Venäjän kansat kykenivät voittamaan Kasaarian. Vaikka kasaarit hävisivät, heidän juutalainen valtionsa säilyi kuitenkin siihen asti, kunnes mongolit valloittivat osan Venäjän alueista 1200-luvulla. Monet kasaarit pakenivat tappion jälkeen Itä- ja Keski-Eurooppaan. Suurin osa heistä muutti slaavilaisille alueille, joissa he osallistuivat juutalaiskeskusten rakentamiseen eri puolilla Itä-Eurooppaa.

Karaiimit
Juutalaiset kasaarit puhuivat turkinsukuista karaiimien kieltä, jota Puolassa, Unkarissa ja Liettuassa asuvat karaiimit edelleen käyttävät. Heidän vanha synagogansa Trakaissa, Liettuan entisessä pääkaupungissa, on säilynyt tuolta ajalta. Alueen turisteille se on varsin mielenkiintoinen nähtävyys.

Liettuan karaiimien historia alkoi kuningas Vytautas Suuren aikana. Hänen muotokuvansa löytyy melkein jokaisen karaiimin kodista. Kun sota mongolien Kultaista Ordaa vastaan oli käyty Krimillä vuonna 1397, kuningas toi 380 karaiimiperhettä Trakaihin antaakseen heille paremman tulevaisuuden. Liettuassa asuu edelleen yli 200 etnisä karaiimia, joista satakunta edelleen käyttää esi-isiensä kieltä. Puolassa karaiimeja on vielä noin 100 henkeä.

Monet heistä, jotka muuttivat Itä-Euroopasta Keski-Eurooppaan, pakkokastettiin. Siitä huolimatta heitä kutsutaan edelleen karaiimeiksi tai kasaareiksi. Suurella todennäköisyydellä he ovat suoraan alenevassa polvessa kasaarivaltakunnan asukkaiden jälkeläisiä. Muutamat heistä muuttivat Pohjois-Unkariin, jossa jotkut kylät ovat saaneet kasaarinkieliset nimet, kuten Kozar ja Kazardie.

Askenaasijuutalaiset
Historiallisista linkeistä kasaarien ja askenaasijuutalaisten välillä on olemassa mielenkiintoisia teorioita. Monet tunnetut juutalaiset henkilöt olivat askenaasijuutalaisia, kuten Golda Meir, Menachem Begin ja Chaim Weizmann, joiden juuret kulkeutuivat Valko-Venäjälle Pinskin kaupunkiin. Vaikka Kasaarivaltakunta ei koskaan laajentunut niin kauas luoteeseen, ei kuitenkaan voida sulkea pois mahdollisuutta siitä, että monien itäjuutalaisten esi-isät voisivat olla kotoisin Kasaariasta.

Kasaarien historiallinen huipentuma osui samaan ajanjaksoon kuin Skandinavian viikinkien aika, nimittäin 700-900-luvulle. Se kilpaili silloin myös muslimi-Kalifaatin ja Bysantin kanssa alueen johtavasta vallasta.

Historialliset todisteet
Arkeologiset löydöt ovat paljastaneet monia yhteyksiä kasaarien, Bysantin ja Pohjoismaiden välillä. Pohjolan kirjallisissa kronikoissa nimi ”Rus” esiintyy ensimmäisen kerran jo vuonna 839. Mainituissa kertomuksissa kirjoitetaan, miten monet pohjoismaalaiset yrittivät palata kotiin Bysantista Frankkien valtakunnan kautta.

Ruotsin päivälehti Svenska Dagbladet kirjoittaa miten vuonna 2008 löydettiin Ruotsin Sigtunasta 471 kolikkoa käsittävä löytö, jonka nuorimmat kolikot olivat peräisin kasaarien valtakunnasta. Pohjoismaiden kuuluisin arabialaisten rahojen asiantuntija Gert Rispling piti löytöä sensaationa.

Rispling oli jo vuonna 2002 löytänyt ensimmäisen kouriintuntuvan todisteen kasaarien kääntymyksestä juutalaisuuteen. Gotlannista löytyneestä suuresta verorahakätköstä, johon kuului 14 000 kolikkoa, Rispling löysi rahan johon on kirjoitettu: ”Mooses on Jumalan lähettiläs”. Arabialaisissa kolikoissa sen sijaan lukee: ”Muhammed on jumalan lähettiläs”. Ensin mainitun kolikon kääntöpuoli voidaan selvästi yhdistää kasaareihin.

Näin juutalaisten, sekä Pohjoisen, Kaukasian, ja Lähi-idän kansojen historia nivoutuu yhteen varsin mielenkiintoisella ja yllättävällä tavalla. Ehkä olemme kaikki jollain tavalla suku keskenämme …

Rauli Lehtonen

Rauli Lehtosen ruotsinkielinen artikkeli Kasaarivaltakunnasta julkaistiin vuonna 2018 Israelin Ruotsin suurlähetystön kotisivulla. Se on ollut luettavissa myös Israels Vänner-, Uusi Yhteys-, Världen idag-, Lähetysviesti- ja Ristin Voitto-lehdessä.

www.raulilehtonen.com -blogin ruotsin-, suomen- ja englannininkielisillä sivustoilla on tähän mennessä käynyt yli 5000 lukijaa tutustumassa tähän aineistoon. Monet ovat antaneet varsin myönteistä palautetta ja olleet yllättyneitä siitä, etteivät aikaisemmin ole saaneet tietoa näistä Kristuksen ajan jälkeisistä juutalaisen historian vaiheista.

Siksi päätimme julkaista tämän uusintana …

SIUNATTUA UUTTA VUOTTA KAIKILLE TEILLE ja muistakaa saavuttamattomia kansoja, vainottuja kristittyjä, sekä myös Ukrainan, Isralein, Venäjän ja Lähi-idän eri kansoja rukouksin. He tarvitsevat kaikki rauhan sanomaa ja henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen Kristukseen ja Messiaaseen.

Jeesus4Euraasia