Kalevalan juhlayleisöä. Kuva: Pauli Kaatrasalo
Vienan Karjalan Kalevalan kylässä vietimme seurakunnan 30-vuotisjuhlaa 3.9.2022. Me kahdestaan olimme siellä ainoat suomalaiset. Haimme viisumeita heti, kun niitä ruvettiin uudestaan myöntämään ja ehdimme saamaan ne vain muutama päivä ennen juhlaa.
Oli vaikuttavaa palata Karjalaan 2,5 vuoden jälkeen. Monet ihan itkivät ilosta, kun vielä tapasimme. He olivat jopa pelänneet, että me emme enää pääse tulemaan. Mehän olemme käyneet Karjalassa oman työmme ohessa kolmenkymmenen vuoden ajan noin kerran kuukaudessa.
Taas kerran surimme siellä juhlassa sitä, että seurakunnan perustajat eivät ole enää näkemässä, että seurakuntaa ei ole perustettu turhaan tälle paikkakunnalle. Rukoushuone oli täynnä väkeä. Oli paljon nuoria ja lapsiakin mukana, joten seurakunnalla on myös tulevaisuutta. Matti ja Maija-Liisa Juntunen olivat Kalevalan seurakunnan perustajia. Me suomalaiset emme edes ymmärrä, miten valtava työ on perustaa vaikkapa seurakunta Venäjälle. Täytyy olla todella monenlaista lupaa ja niitä saadakseen pitää matkustaa ympäri Karjalaa, lähikaupunkeihin ja Petroskoihin saakka. Työntekijöiltä vaaditaan pitkää pinnaa siinä maassa. Pitää olla ihan ”lehmän hermot”.
Vieraita oli saapunut juhlaan Jyskyjärveltä, Kostamuksesta ja Petroskoista, sekä pastorit Kontupohjasta ja Pääjärveltä.
Kalevalan oma lauluryhmä aloitti juhlan. Pastori Ljudmila Sirak puolisonsa Sergein kanssa toivotti juhlavieraat tervetulleiksi. Virallisen onnittelun toi varakunnanjohtaja Julia Valerjevna Kononova. Hän antoi seurakunnalle tunnustusta hyvin tehdystä työstä ja oli iloinen, että paikkakunnalla on tällainen seurakunta. Paikalla oli vielä muutamia alusta asti mukana olleita naisia ja heidät kukitettiin. Koska seurakunnan perustaja Matti Juntunen ei ollut enää puhetta pitämässä, niin alusta saakka työssä mukana ollut Pauli Kaatrasalo kertoi seurakunnan vaiheista ja myös siitä ihmeestä, että sinne saatiin rakennettua kaunis rukoushuone. Sen rakensivat Suomussalmen ja Lapinlahden seurakuntalaiset. Paikalliset olivat myös auttamassa. Ennen omaa ”kotia” seurakunta kokoontui aluksi kodeissa, sitten kulttuuritalolla ja vanhassa kirjastossa.
Juhlassa kuultiin monenlaista musiikkia. Sitä esittivät Kalevalan lapsikuoro sekä lauluryhmät Kalevalasta ja Kostamuksesta.
Puheita pitivät Kostamuksen pastori Oleg Ignatug, Kontupohjan pastori Jura Ivanov sekä piispa Feodor Akimenko Petroskoista.
Monet Suomen seurakunnat onnittelivat ”kuivilla kukkasilla”, vaikka eivät päässeet paikalle. Monille suomalaisille Kalevalan seurakuntalaiset ovat tulleet rakkaiksi näiden vuosien aikana. Matka Suomesta sinne on melko lyhyt, mutta tie on väillä todella huonossa kunnossa.
Karjalaiseen tapaan juhlijat eivät tarvinneet lähteä kotimatkalle nälissään, koska 7 tuntia kestävässä juhlassa söimme kaksi kertaa ja välillä joimme täytekakkukahvit.
Kovasti toivomme, että yhteistyömme karjalaisten ja venäläisten kanssa saa vielä jatkua ja voimme yhdessä jouduttaa Herramme takaisintuloa.
Karjala-terveisin
Kati ja Pauli Kaatrasalo
piispa Feodor Akimenkon kanssa
Swedish
Sirpa
Ompa hienoa että Kaatrasalot menivät juhlimaan srk 30 v juhlaa. Joskus on ihan tuntunut että me unohdamme venäjän kansalaiset, päättäjien typeryyksien tähden. Minäkin toivon ja uskon että yhdessä voimme jouduttaa Herran takaisin tuloa, sisarina ja veljinä yli rajojen.
Veikko Hekkala
Kaikista heimoista, kielistä jne. kiitos Jumalalle, tämä toteutuu. Rauli kiitoksia, nämä ovat hyviä terveisiä ja tuovat hyvää kiitollista mieltä Herraamme kohtaan. Siunausta voimia Rauli kaikessa !
Petri Nurminen
Hienoa nähdä kuinka Jumalan työ jatkuu, muuttuneista olosuhteista riippumatta!
Karjalan Tasavalta oli NL:n aikana koealue, jossa ”kokeiltiin” miten ”vapauttaa väestö uskonnosta”. Aika pitkälle pästiinkin sillä koko tasavallassa oli 2-3 pientä evankeelista seurakuntaa ja nekin kaikki olivat pääkaupungissa Petroskoissa. Jäseniä niissä oli yhteensä parisataa. Tapasin vanhimmistoveljen Hatsinan seurakunnasta parikymmentä vuotta sitten, joka kertoi olleensa vuonna 1950 Karjalassa metsätöissä toisen uskovan veljen kanssa. Tällä veljellä oli voimakas profetian lahja ja hän kertoi, että Jumala on ilmoittanut, että tänne Karjalaan tulee paljon sananjulistajia ja että erityisesti heitä tulee Suomesta! Vuonna 1950, Stalinin aikana, tämä kuulosti uskomattomalta, mutta näin todella tapahtui! Nyt työ on paikallisten vastuulla ja he ovat ottaneet viestikapulan vastaan. Ainakin nelisenkymmentä seurakuntaa syntyi 1990- ja 2000-luvuilla Karjalaan. Kiitos siitä yksin Jumalalle!
Teuvo Tikkanen
Kiitos Katille kuva/teksiterveisistä Kalevalasta! Sergei ja Ljudmila Sirak ovat tulleet tutuiksi vuosien varella kun oi Lapinlahden helluntaiseurakunnan pastori. Jyskyjärven ja Kalelevan vierailut olivat hyvin siuntattuja Paulin ja Katin ja muiden veljien ja sisarten kanssa. v. 2012 juhlimme Jyskyjärven 20 vuotista evnkeliumin työtä ja rukouhuoneen 10 Rukoushuonetta jonka Lapinlahden helluntaiseurakunnan ahkera väki aikoinaan rakensivat. Matti Juntunen oli mukana tässä juhlassa, Maij- Liisa myös, muttei voinut osallistua juhlaan. Kunnia kaikille jotka aloittavat Evankeliumin työn Venäjän Karjalassa, Pekka Mustonen, Matti Juntunen, Kati ja Pauli Kaatrasalo, Petri Nurminen, Kari ja Tuula Pölönen ja Anatoli Nikutjev ”Minskin Toivo”.
Anja Rissanen
Sydäntälämmittävää on katsoa kuvista tuttuja kasvoja, kun korona-aikaan ei siellä voitu käydä. Onneksi he eivät unohtaneet meitä, kuten emme mekään heitä. Kymmenillä matkoilla minäkin olen saanut olla Paulin ja Katin mukana Kalevalassa, mutta varsinkin Jyskyjärvellä kirkon rakennusajoista lähtien. Kumala siunatkoon Karjalan kansaa!
Anja Rissanen
Jumala siunatkoon!
Kari Pölönen
Näin ei ole monin paikoin – ainakaan Suomen maaseutupaikkakunnilla: ”Rukoushuone oli täynnä väkeä. Oli paljon nuoria ja lapsiakin mukana, joten seurakunnalla on myös tulevaisuutta.” Mieltä lämmittävä kirjoitus. Kiitos!
Siunaavat onnittelut minullekin monen vierailun kautta tutuksi tulleelle seurakunnalle, paikkakunnalle, joka ymmärtää seurakunnan arvon ja kaikelle Karjala-missioväelle!
Voivottelu on turhaa. Vaivannäkö Herran työssä ei.
”Olkaa siis vahvoja ja järkähtämättömiä, rakkaat veljeni, ja tehkää aina innokkaasti Herran työtä. Tietäkää, ettei Herra anna teidän työnne mennä hukkaan. ” (1. Kor. 15)
Vesa Kultalahti
Pitäkäämme evankeliumin sanomaa yllä vaikkakin se joskus näyttää turhalta, Jumala itse antaa seurakunnille kasvun, työ Herrassa ei tyhjiin raukea. Siunaten VK
Tuija Valtanen
Kiitos! Olipa ihana lukea ja kokea näin pieni juhlahetki teidän kaikkien kanssa. Jeesus siunatkoon edelleen työtä Vienan Karjalassa. Jospa vielä joskus pääsisi käymän…
olavi Lehtikevari
Hienoa että saa kuulla ja nähdä Jumalan Valtakunnan Työstä rajan takaa. Evankeliumissa on muuttava Voima.