Lähestyykö Baltian vapauden aika loppuansa?

Elokuun aikana kuulimme varsin dramaattisia uutisia Kabulista. Samoihin aikoihin Baltian maat viettivät Neuvostoliiton hajoamisen ja oman itsenäisyytensä 30-vuotisjuhlia. Nyt pelko kasvaa Ukrainassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa Yhdysvaltojen rikkomien lupausten vuoksi. Voisivatko Afganistanin tapahtumat toistua Baltiassa ja Ukrainassa USA:n ulkopolitiikan muututtua presidentti John Bidenin astuttua valtaan?

Minä ja vaimoni saimme viettää aikaamme 30-vuotisjuhlien yhteydessä sekä Baltiassa, että Ukrainassa. Epävakaa tilanne aikaisemmin niin turvallisessa Euroopassamme leviää sen seurauksena, että Kiina ja Venäjä vahvistavat asemaansa USA:n muuttuneen Keski-Aasia-politiikan vuoksi. Länsimaiden passiivisuus on myös näkynyt Valko-Venäjän, Venäjän ja Stan-valtioiden kasvavina pakolaisvirtoina.

Kun Liettua 1980-luvun lopulla aloitti rohkean vapaustaistelunsa ja julisti itsenäisyyden 11. maaliskuuta 1990, maata johti muusikkona ja säveltäjänä kuuluisaksi tullut Vytautas Landsbergis. Neuvostoliitto vahvisti maan irtautumisen imperiumista 6. syyskuuta 1991.

Laulavasta vallankumouksesta tuli silloin käsite, kun yli miljoona balttialaista lauloi ja muodosti kansalaisista koostuvan ketjun Baltian länsirajalta itäisimpään pisteeseen saakka. Useita satoja tuhansia ihmisiä kokoontui laulamaan vapauden koitosta Virossa ja Latviassa. Samoihin aikoihin Neuvostoliiton panssarivaunut ajoivat Vilnaan ja ylittivät myös muiden maiden rajoja. Elokuussa 1991 Viro (20/8) ja Latvia (21/8) julistautuivat kuitenkin itsenäiseksi.

Napsauta alla olevan kuvan nuolta, niin voit seurata juhlakonserttia, joka järjestettiin Tallinnan laululavalla muutamia vuosia sitten. Parisataatuhatta ihmistä lauloi muun muassa kristityn rokkitähden, Tönis Mägin, laulun ”(Aamun)koitto” – jopa kahteen kertaan! Tästä laulusta muodostui vapauden äänen kantavia säveliä. Laulu esitettiin ensimmäistä kertaa jo toistakymmentä vuotta aikaisemmin, jolloin innostuneiden laulajien määrä oli vielä moninkertaisesti suurempi.

”On tullut aika selkämme suoristaa

ja jättää orjuuden ikeet taaksemme.

Niin että kaikki eläväksi luotu

jälleen voisi syntyä uudesti …”

Liettuan poliittinen huoli ja ongelmat leviävät Länteen saakka

Viime kuukausien aikana Valko-Venäjän, Venäjän ja Kiinan poliittiset paineet Liettuaa kohtaan ovat taas lisääntyneet dramaattisella tavalla. Samanaikaisesti kun Valko-Venäjä kanavoi pakolaisvirtoja rajan yli Baltiaan, myös Kiinan ja Liettuan suhteet ovat enenevässä määrin tulehtuneet. Tämä on tulosta siitä, että Liettua on sallinut Taiwanin perustaa edustuston Vilnaan, sekä samalla saanut luvan Taiwanilta avata maansa toimiston Taiwaniin.

Liettuan näkökannan mukaan on erityisen tärkeätä kilvoitella demokratian puolesta diktatuureja vastaan, sekä taistella syrjittyjen ihmisten ja pienten valtioiden oikeuksien puolesta. Tämän periaatteen takaa löytyvät myös syyt sille, että maa on tukenut Valko-Venäjän opposition demokraattista taistelua. Liettua on antanut poliittisen turvapaikan monille naapurimaan poliittisille pakolaisille ja välittänyt samalla myös tukensa vainotuille ja sorretuille, mikä taas on kiristänyt suhteita myös Venäjään.

Tuskin sekään on yllätys, että Liettuan ulkopolitiikan pääarkkitehtina on nykyään toiminut Vytautas Landsbergisin lapsenlapsi Gabrielius Landsbergis. Hänen isoisänsä johti 30 vuotta aikaisemmin vastarintaliikettä Neuvostoliittoa vastaan, ennen kuin imperiumi lopulta hajosi. Näitä tapahtumia on juhlittu huomiota herättävästi Baltiassa, sekä mahtipontisesti myös Ukrainassa.

Ukrainan ja Baltian matkoillamme olemme huomioineet, miten huoli tulevaisuudesta on kasvamassa kristittyjen ja evankelisten seurakuntienkin kohdalla. Yhä useammin sana ”Jumala” tulee ihmisten huulille. Häneen monet nyt panevat toivonsa ja luottamuksensa. Rukoukset siitä, että Luojamme taas kerran suojelisi isäinmaata ulkopuolisilta uhkauksilta ja vihollisia vastaan, kantautuvat taas yläilmoihin.

24. elokuuta järjestettiin hengellinen seremonia Kiovan Sofia-katedraalin ulkopuolella 30-vuotisen itsenäisyyden juhlistamiseksi. Kaikki Ukrainan uskonnolliset johtajat olivat läsnä ja saivat näin tavata presidentti Volodymyr Zelenskyin ja hänen vaimonsa. Heidän puolestaan rukoiltiin. Pyydettiin yksimielisesti Jumalan siunausta Ukrainan maan ja kansan ylle. Helluntaijohtaja Michail Panochko oli mukana ja johti myös omalta osaltaan rukousta.

Viron juhlissa tuli vakava profetia

Tallinnan laululavalle kymmenet tuhannet ihmiset olivat kokoontuneet suureen itsenäisyyden 30-vuotisjuhlaan. Ohjelmassa oli kuorolaulua, musiikkiesityksiä ja puheita. Koko maan poliittinen johto ja kulttuurieliitti oli paikalla. Viron kuuluisin rokkitähti, kitaristi, säveltäjä ja näyttelijä Tönis Mägi oli varsin kuuluisa hahmo jo Laulavan vallankumouksen aikoihin, jolloin hän usein esitti laulunsa ”Jumala hoia Marjamaad” (Jumala varjele Viroa).

Tällä kertaa hän yllätti yleisönsä välittämällä varsin vakavan sanoman yleisölle heti laulunsa jälkeen. Paikalla olleet tuhannet kristityt pitivät hänen spontaania puhettaan profeetallisena, Pyhän Hengen antamana ilmoituksena Viron kansalle:

• Jumala sanoo suoraan: ”Kuunnelkaa minun kansani, kuunnelkaa minun kansani”, sanoo Jumala selvästi/suoraan. Varoitan teitä, varoitan teitä, ottakaa vaarin teoistanne/tutkikaa itseänne! Jos näin teette, suojelen teitä ja varjelen pientä maatanne – tätä samaa maata, tätä samaa Viroa. Tehkää parannus!”

Voit katsella ja kuunnella sekä laulun, että puheen napsauttamalla alla olevan kuvan nuolta.  

Laulavan vallankumouksen aikana Tönis Mägi lauloi säveltämänsä laulun jo kesällä 1991. Silloin Viro vielä taisteli itsenäisyydestään. Lähes 500 000 ihmistä oli silloin kokoontunut laululavalle ja sen lähipiiriin Tallinnassa. Monet pitivät eläviä kynttilöitä käsissänsä ja lauloivat kyynelsilmin: Jumala suojele Marjamaad / Jumala varjele Viroa!

Tähän saakka Jumala on varjellut Viroa, Latviaa, Liettuaa ja Ukrainaa itsenäisinä valtioina jo 30 vuoden ajan. Jos ihmiset tekevät parannusta ja rukoilevat Jumalan siunausta ja suojelusta, silloin mikään diktatuuri ei voi voittaa, miehittää, tai alistaa heitä. Mikä armo, että mekin saamme nöyrtyä elävän Jumalan kasvojen eteen ja alistaa tulevaisuutemme hänen tahtonsa alle.

Rauli Lehtonen