Helluntain juuret ja Nobelin palkinnon ehdokas löytyivät Lapinlahdelta!

Tiesitkö että Lapinlahdella asunut Juhani Aho nimitettiin Nobelin kirjallisuuspalkinnon ehdokkaaksi vuonna 1902 yhdessä Leo Tolstoin kanssa ja että Ahon pikkuveli Pekka Brofeldt tunnetaan Suomen helluntaiherätyksen merkkihenkilönä?

Pari viikkoa sitten tein puhujamatkan Lapinlahdelle ja Pohjois-Savoon. Matkaa suunnitellessani en tiennyt siitä muodostuvan ”pyhiinvaellusmatkaa”, jonka aikana sain tutustua helluntaiherätyksen varhaishistoriaan Suomessa. Oletko kuullut Lapinlahden kunnan alueella tapahtuneesta Pyhän Hengen vuodatuksesta 1700-luvun lopulla?

Lapinlahden helluntaiseurakunnan pastori Teuvo Tikkanen on tutkinut herätyksemme alkuhistoriaa ja luvannut kirjoittaa meille tapahtumista, joista harvat meistä ovat aikaisemmin kuulleet. Monet näistä faktoista ovat unohtuneet jopa herätysliikkeemme saarnaajilta. Siksi iloitsin, kun sain Pohjois-Savon matkani yhteydessä ammentaa menneisyytemme salaisuuksista uutta tietoa jopa muille jaettavaksi.

Juhannuksen jälkeen Teuvo Tikkasen artikkeli julkaistaan blogissani. Kuinka toivoisinkaan, että jokainen teistä saisi katsella ja kokea Lapinlahden, Iisalmen, Kiuruveden ja Varpaisjärven kaunista luontoa ja aistia historiamme hengellistä väreilyä.

Matkustakaa Lapinlahdelle – tutustukaa Suomen kulttuurihistoriaan

Yrittäkää ”hyvät ihmiset” käydä kesällä Väisälänmäellä, jonka näkymät kilpailevat tasavertaisina Puijon ja Kolin näkymien kanssa! Juhani Ahon ja Pekka Brofeldtin ensimmäinen koti – Väärnin pappila – löytyy Lapinlahden kunnasta, niin kuin myös Telppäsniitty ja Varpaisjärven Pyhän Mikaelin kirkko. Iisalmessa Juhani Ahon kappalaisena toimineen isän ja perheen kodin ympärille on järjestetty kiinnostava museo. Myös kuvanveistäjä Eemil Halosen ja taidemaalari Pekka Halosen elämät kytkeytyvät mielenkiintoisella tavalla Lapinlahden historiaan.

Tein oman matkani, kun Suomi oli kauneimmillaan. Nyt on Sinun vuorosi tulla siunatuksi. Voiko kukaan kieltää pyhiinvaellusmatkoja helluntailaisilta? Ajatelkaa jos Jumalan Pyhä Henki voisi vaikka uudestaan laskeutua yllemme … Silloin saisimme voiman olla hänen todistajansa Lapinlahdella, Savossa, Suomessa ja aina maan ääriin saakka.

Muistakaa lukea Teuvo Tikkasen seuraava blogi Suomen helluntaiherätyksen varhaishistoriasta ja sen kytkennöistä meidän kotimaamme hengelliseen menneisyyteen. Siitä saat takuulla uusia virikkeitä ja innostut tutustumaan Suomen Siionin salattuihin siunauksiin Jumalan kauniin luonnon helmassa.

Artikkelia odotellessasi voit myös pohtia, kuka Lapinlahden kristityistä voitti yleisurheilun MM-kultaa vuonna 1993 ja EM-kultaa 1994 ja mikä oli laji? Vielä vaikeampi kysymys liene, missä joukkuelajissa Lapinlahti on tällä hetkellä Suomen mestari?

Juhani Aho ja Leo Tolstoi

Ruotsin Nobelin komitean asiakirjat, joista käy ilmi muun muassa ketkä kirjailijat olivat ehdolla kirjallisuuden palkinnon saajiksi ja jotka eivät tulleet palkituksi, ovat olleet salaisia vielä 50 vuotta sen jälkeen, kun palkintopäätös on tehty. Vuonna 2001 Ruotsin Akatemia julkaisi kirjan ”Nobelpriset i litteratur, nomineringar och utlåtanden, Del 1 1901-1920”, joka paljastaa otteita Ruotsin Akatemian 50 vuotta salaisina pidetyistä arkistoista.

Niistä käy ilmi, että kristitty, venäläinen, kirjailija Leo Tolstoi oli yksi vuoden 1902 nimetyistä ehdokkaista. Erityisesti hänen kirjansa Ylösnousemus oli herättänyt juryn huomiota. Juhani Brofeldtiä (sittemmin Juhani Ahoa) oli ehdottanut palkinnon saajaksi Göteborgin Yliopiston klassisten kielten professori Johannes Paulson. Tolstoita, eikä Ahoa, ei kuitenkaan palkittu, vaan valinta osui saksalaiseen Theodor Mommseniin ja hänen teokseensa Rooman historiasta.

Vuonna 2001 julkaistuissa salaisissa juryn asiakirjoissa kirjoitettiin Juhani Ahosta seuraavaa: ”Suomalainen kirjailija Juhani Brofeldt, joka käyttää kirjailijanimeä Juhani Aho, on erityisten vetoomusten kautta ehdotettu vuoden palkinnonsaajaksi `Katajainen kansani` -nimellä julkaistujen lyhyiden kertomusten ansiosta. Nämä kokoelmat, kuinka ansiokkaita ne sitten ovatkin melankolisen ja eeppisen muotonsa vuoksi, eivät itse asiassa ole hänen ainoita, eikä edes hänen parhaita taidon näytteitään. Hänen kykynsä ilmenevät myös muissa luomuksissa, kuten hänen ytimekkäässä ”Lastuja” -kokoelmassa, sekä aitoa luonnon tunnetta ja psykologista hienotunteisuutta kuvaavat kertomukset nimeltä Yksin, Papin tytär, Papin rouva, sekä kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoinen kuvaus nimeltä Panu.

Vaikka Nobelin komitea näkee Juhani Ahon kuvaelmien suuren arvon ja ymmärtää niiden huokuvan suomalaisuuden henkeä, emme katso hänen saavuttaneen sitä tasoa, että hän nousisi muun Euroopan kirjallisuuden yläpuolelle ja saisi näin osakseen Nobelin kirjallisuuden palkinnon.”

Muista vuoden 1902 vuoden ehdokkaista voisi mainita seuraavat kirjailijat: Emile Zola, Frederi Mistral, Björnstjerne Björnson, Henryk Sienkiewicz, Henrik Ibsen, sekä aikaisemmin mainittu Leo Tolstoi, jotka hekään eivät sinä vuonna ”nousseet muiden Euroopan kirjailijoiden yläpuolelle” ja jäivät näin vaille Nobelin kirjallisuuden arvokasta palkintoa.

Rauli Lehtonen