Teltantekijänä Saudi-Arabian pyhässä kaupungissa

Olin Saudi-Arabiassa työtehtävissä komennettuna 1976-1979 välisenä aikana. Ensimmäisen vaiheen työskentelin maan pääkaupungissa Riyadissa. Sinne saimme Jumalan avulla olla synnyttämässä kristillistä maanalaista seurakuntaa.

Suomalainen rakennusliike sai mammuttiurakan Medinan pyhästä kaupungista ja minut siirrettiin sinne. Kulkulupapassissani luki arabiaksi: ”Kalevi Marin, 61. vääräuskoinen, joka on saanut luvan mennä pyhään kaupunkiin”. Tehtävänäni oli rakentaa pyhiinvaeltajien leirialueelle suuri vesitankki. Hädtz-pyhien 10 päivän aikana alueella käy normaalisti noin 2 miljoonaa ihmistä.

Saudirakennuttaja asetti Medinan Uskonnollisen Yliopiston suurimaamin käännyttämään suomalaista insinööriä islamiin. Aluksi en tiennyt mistä oli kyse ja miksi suurimaami tulee joka päivä juttelemaan niitä näitä. Joimme yhdessä teetä ja siinä sitten kangerrellen yritin keskustelussa käyttää 3600 oppimaani sanaa.   

Uskonoppinut kertoi minulle muun muassa islamin alkuhistoriasta ja siitä miten heidän profeettansa Muhammed oli noin 40 vuoden ikäinen, kun hän sai uskontonsa. Hän kertoi myös siitä, miten nykyisen Saudi-Arabian alueella silloin oli suuria kristillisiä seurakuntia ja myös juutalaisuskovia kaikissa kaupungeissa.

Tulevan kolmen vuoden aikana Muhammed määräsi seuraajansa rukoilemaan viisi kertaa päivässä Jerusalemiin päin. Hän yritti käännyttää juutalaisia ja kristittyjä islamiin, mutta huonolla tuloksella, siksi hänen kerrottiin muuttaneensa ”rukoussuuntansa” Mekkaan päin!

Imaami kiinnostui Suomesta

Suurimaami oli varsin kiinnostunut Suomesta ja kerroinkin vuodenajoista, järvistä ja kaikesta siitä, mikä poikkesi Saudi Arabiasta. Vieraalla kielellä oli todella haasteellista selittää pohjoisen maan erikoisuuksia kuten esimerkiksi järviä, jäätä ja lunta.

Kului noin parisen kuukautta siitä, kun hän ensimmäisen kerran tuli työmaatoimistooni. Imaami tuli sisään hieman jännittynyt ilme kasvoillaan. Kohta hän teki minulle suoran kysymyksen:

– Sinusta tulisi hyvä muslimi, voisitko kääntyä uskoomme? Opetan sinulle uskontunnustuksen ja sitten menemme moskeijaan. Lausut sen siellä, se on näin yksinkertaista. Minä lupaan, että saat vastavuoroisesti lahjan, ehkäpä vaikka uuden Mercedes Benzin, siitä voitaisiin keskustella.

Vastasin, että olen vakaumuksellinen kristitty ja toiseksi, minun maassani ei voi olla muslimi, koska kesällä aurinko paistaa pohjoisessa taivaalta yötä ja päivää noin kaksi kuukautta. Talvella aurinko ei nouse pohjoisessa taivaalle, eikä laske pariin kuukauteen. Milloin muslimi silloin voisi rukoilla?

Imaami luuli, että lasken leikkiä ja halvennan tällä tavalla heidän uskontoansa! Hän suuttui tulisesti ja huusi, että pakkaa laukkusi.

– Minä karkotan sinut maasta, kun ilmestyn tänne uudelleen. Sinulla on aikaa enää vain 24 tuntia poistua rajan yli, muuten olet vankilassa loppuelämäsi.

Jumala puuttui asioihin

Lähdin siltä istumalta asuntooni ja pakkasin laukun. Hätäpäissäni myin Volvoni eräälle arabille sillä ehdolla, että saan ostaa sen takaisin, milloin vain haluan. Sitten menin työmaalle kuten ennenkin, mutta imaamia ei näkynyt! Parin päivän päästä hän kuitenkin ilmestyi ja kertoi yllättäen, että oli tekemässä karkotusmääräystä, kun ylivalvoja Ibrahim ohimennen kysäisi, mitä hän oli tekemässä?

Imaami oli kertonut hänelle, miten olin halventanut islamia. Palestiinalainen Ibrahim, joka oli opiskellut Kanadassa diplomi-insinööriksi, oli sanonut, että kyllä suomalainen puhui totta. Samalla tavalla aurinko käyttäytyi Pohjois-Kanadassa! Silloin suurimaami oli soittanut Mekan uskonnolliselle johtajalle ja kysynyt, että mitä minä vastaan vääräuskoiselle suomalaiselle? Vastaukseksi hän sai:

En minäkään osaa tuohon mitään vastata! Pidetään noin kolmen viikon kuluttua konferenssi, johon kutsumme Mekkaan kaikki imaamit pohtimaan asiaa.

Kun suurimaami aikanaan palasi Mekasta, hän iloisena toi englanniksi käännetyn paperin, jossa kerrottiin, että silloin kun Mekassa nousee aurinko, pohjolan muslimit voivat alkaa rukoilemaan ja sen jälkeen vielä kolme kertaa. Päivän viimeisen rukouksen muslimit voivat sitten rukoilla, kun aurinko laskee Mekassa.

Vastasin, että olen Koraanin suomenkielisen käännöksen lukenut pari kertaa ja että siellä sanotaan aivan lopussa, ettei siihen saa lisätä yhtään lausetta, sanaa, eikä kirjainta, mutta nyt te olette lisäämässä ja tekemässä uutta oppia! Imaami meni sanattomaksi ja lähti pois. Kävi vähän sääliksi – suuren työn kun olivat tehneet ja sekään ei kelvannut. Seuraavana päivänä suurimaami tuli toimistooni ja sanoi, ettemme puhu uskonnosta enää mitään! Sen jälkeen en häntä enää nähnyt.

Pian ostin vanhan Volvoni takaisin. Myöhemmin olen saanut kuulla Suomessa asuvilta muslimeilta, että tämä lisäoppi, josta suurimaami kertoi minulle, oli otettu käytäntöön.

Tästä kuitenkin seurasi työmaalla niin kova painostus Ibrahimin taholta, että työn tekeminen kävi mahdottomaksi. Työnantajani kanssa sovimme, että palaan takaisin Suomeen. Tämä tuntui minusta helpotukselta, koska olin sitä jo pari kuukautta toivonutkin.

Jumalan ihme tapahtui

16. lokakuuta 1978 vasempaan käteeni ilmaantui 36 näppylää. Lentokentän lääkäri kertoi, että vain puoli vuotta minulla olisi enää elinaikaa jäljellä! Jokainen, joka on saanut vastaavanlaisia näppylöitä, on kuollut. Kamelikaravaanit ovat satoja vuosia kiertäneet kaukaa vääräuskoisten suomalaisten ostamaa paikkaa tämän mystisen sairauden vuoksi.

”Mene Eurooppaan, jos siellä osattaisiin sinua auttaa”, lääkäri kehotti. Suomeen tultuani Helsingin Auroran sairaalassa todettiin, että hiekkakärpäsen munista oli muodostunut vereeni toukkia. Neljän päivän aikana minun vereeni pumpattiin vahvaa myrkkyä, minkä tuloksena toukat kuolivat.

Mikäli toukkia ei olisi saatu tapettua, olisi maksani hajonnut. Seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi muistini meni kokonaan. Jumala kuitenkin paransi ja teki suuren ihmeen kohdallani.

Matka Jeddaan ja Mekkaan

Ennen näitä tapahtumia jouduin lentämään Jeddaan, joka on diplomaattikaupunki Punaisenmeren rannalla. Jeddan ja Mekan kaupungin lentokenttä on yhteinen. Silloin koneessa oli paljon erikoisiin valkoisiin mekkoihin pukeutuneita pyhiinvaeltajia matkalla Medinan pyhästä kaupungista pyhään Mekkaan.

Kapteeni ilmoitti, että halusi näyttää pyhiinvaeltajille Mekan ylhäältä päin. Näin kone lensi temppelialueen päälle kaartaen ensin toinen siipi alhaalla ja sitten toinen. Näin Kaaban kiven, sen mustan murikan omin silmin ja lähetin rukouksen Isälle:

– Päästä minut joskus tuon kiven juurelle ylistämään Israelin Jumalaa! Sisimmässäni koin lämpimän olon ja iloinen mieli täytti sydämeni!

Saudi-Arabia on niistä ajoista muuttunut paljon. Jos vielä muuttuu entisestään niin, että Mekka avaa ovensa kristityille, ostan vaikka viimeisillä rahoilla lennon sinne ja sieltä temppelialueelle Kaaban kiven juurelle. Odotan edelleen tätä hetkeä!

Kalevi Marin