Euroopan buddhalaiset asuvat Venäjällä

On mielenkiintoista seurata miten Venäjän presidentti Putin kantaa huolta venäläisistä eri puolilla maailmaa. Samanaikaisesti monet maan vähemmistöt kokevat olevansa syrjittyjä. Jotkut saattavat kuolla sukupuuttoon jopa meidän sukupolvemme aikana.

Noin 25 miljoonaa venäläistä asuu maansa rajojen ulkopuolella. Viime vuosina Putin on ollut erityisen huolestunut Krimin, Itä-Ukrainan, Baltian ja jopa Suomen 70 000 venäläisen tilanteesta. Heidän olosuhteensa ovat aiheuttaneet hänelle paljon murhetta.

Venäjällä asuu yli 120 virallista kansaa, joista 21:llä on oma tasavalta, parlamentti ja presidentti. Heidän autonomiansa on antanut mahdollisuuksia omakielisiin lehtiin, teattereihin, televisio- ja radio-ohjelmiin, sekä kouluihin, joissa voi opiskella omalla äidinkielellään. Viime aikoina mahdollisuuksia on kuitenkin rajoitettu.

Kolme buddhalaista kansaa

Muutamat näistä vähemmistöistä lukeutuvat buddhalaisuuden kolmanteen pääsuuntaukseen nimeltä Tiibetin buddhalaisuus. He ovat jääneet jopa monilta kristityiltä unohduksiin, vaikka he asuvat itäisessä naapurimaassamme ja kuuluvat Euraasian suurimpiin lähetyshaasteisiin.

Näihin kansoihin kuuluu noin miljoona asukasta. Kalmukit ja burjaatit ovat kielellisesti sukua mongolialaisille, kun taas tuvalaiset ovat turkinsukuisia. Heillä on kullakin oma autonominen tasavaltansa Mongolian pohjoispuolella lähellä Baikaljärveä, sekä Kaspian meren länsirannalla – eli meidän Euroopassamme.

Varsin harvat tietävät, että turkinsukuisten buddhalaisten parissa on ollut hengellistä herätystä sen jälkeen, kun he saivat omakielisen Uuden testamentin vuonna 2001. Venäjänkielinen Kniga narodov, 2018 (Kansojen kirja) arvioi kristittyjen tuvalaisten määrän olevan yli 2000, mikä on Siperian kansoihin sopeutettuna varsin korkea luku, ottaen huomioon heidän väkilukunsa, joka on 264 000.

Buddhalaisten keskus

Venäjän buddhalaisten keskus sijaitsee runsaat 20 km Burjatian pääkaupungin Ulan-Uden ulkopuolella. Siellä on vieraillut muun muassa Tiibetin buddhalaisten uskonnollinen johtaja Dalai Lama, sekä tuhannet muut pyhiinvaeltajat eri puolilta Venäjää.

Buddhalaisuuden suosio on vahvistanut burjaattien kansallista identiteettiä. Etniset jännitteet venäläisten ja burjaattien välillä ovat vaikeuttaneet slaavilaisten seurakuntien evankelista toimintaa. Vaikka 465 000 burjaattia onkin väkiluvultaan tällä hetkellä Siperian suurin vähemmistö kiinalaisten jälkeen, heidän määränsä kuitenkin vähenee koko ajan suhteessa valtaväestöön. Omassa tasavallassaan heitä on enää vain noin 25 %.

Ensimmäiset lähetyssaarnaajat muuttivat Englannista ja Ruotsista burjaattien alueelle jo vuonna 1818.  Lontoon lähetysseura lähetti Edvard Stallybrassin ja Cornelius ja Rahmnin Selenginskin kylään, jossa Venäjän tsaari Aleksanteri I oli lahjoittanut heille maa-alueen Selengajoen rannalla. Sinne he perustivat koulun ja rupesivat kääntämään Raamattua burjatian- ja mongolian kielelle. Ensimmäiset osat valmistuivat 1834.

Merkittävin historiallinen tapahtuma oli kuitenkin se, että ensimmäiset kiinankieliset Uudet testamentit onnistuttiin kuljettamaan juuri Burjatian kautta Pekingiin vuonna 1819. Kiina oli sulkenut itärannikon satamansa ulkomaalaisilta laivoilta. Näin ensimmäiset Robert Morrisonin kääntämät raamatun osat jouduttiin kuljettamaan Venäjän Kauko-Idässä sijaitsevaan Magadanin satamakaupunkiin ja sieltä sitten hevosrahtina Selenginskiin.

Ensimmäiset Kiinan Uudet testamentit

Cornelius Rahmn onnistui paikallisten kontaktien kautta järjestämään kuljetuksen Kjachtan raja-aseman kautta Kiinan puolelle. 1820 Lontoon lähetysseura sai vahvistuksen siitä, että ensimmäiset testamentit olivat tulleet perille Pekingiin. Näin Venäjän kristityt saivat järjestää historian ensimmäisen Kiinan raamattujen salakuljetusprojektin!

Nykyään Burjatiassa on noin 1500 evankelista kristittyä, joista noin 400 on burjaatteja. Mongolian, Valko-Venäjän ja Liettuan helluntaiherätyksen lähettejä toimii tällä hetkellä maassa. Suomesta Avainmedia, Patmoslähetys ja Salon helluntaiseurakunta ovat osallistuneet uranuurtavaan työhön erityisesti lasten parissa. Tämän lisäksi päihdehuoltotyö on ollut toiminnallisesti varsin tehokasta..

Kalmukit jääneet jäljelle myös evankelisuudesta

Kalmukit ovat määrältään 200 000 ja Euroopan ainoa buddhalainen kansa. He asuvat Kaspianmeren luoteisrannalla ja ovat saaneet nimensä mongolian sanasta chal`mak, joka tarkoittaa ”jäljelle jäänyttä”. Nimi juontaa vuoden 1771 tapahtumiin, jolloin Venäjän mongolit suunnittelivat salaista paluuta takaisin Kiinaan. Neljäs tammikuuta, jolloin exoduksen oli suunniteltu tapahtuvan, Volgajoen jäät sulivat, eivätkä länsirannalla asuneet 50 000 mongolia voineet ylittää jokea. Siksi he jäivät jäljelle ja heitä ruvettiin kutsumaan ”jäljelle jääneiksi”, eli kalmukeiksi.

Volgajoen itärannalla asuneet 170 000 Venäjän mongolia kuitenkin onnistui lähtemään 5000 kilometriä pitkälle matkalleen kohti Kiinaa. Ainoastaan puolet lähtijöistä selviytyi hengissä esi-isiensä maahan Tianshan-vuoriston taakse. Nykyään näitä mongoleja asuu Kiinassa 146 000 Aksun ja Korlan alueella. Kiinaan muuttaneita kutsutaan torguteiksi.

Vuonna 2008 vierailin Kalmukian pääkaupungin, Elistan baptistikirkossa, jossa oli 50 jäsentä. Nykyään seurakunta on kasvanut ja helluntaiseurakuntia on perustettu ainakin neljälle uudelle paikkakunnalle Helluntaiunionin Vuosi Jeesukselle-kampanjan tuloksena. En voi unohtaa miten Elistan uskovat rukoilivat Pohjois-Kiinan sukulaiskansansa puolesta. Vaikka heidän välillään oli 5000 kilometrin matka, niin he suunnittelivat erään perheen lähettämistä torgutien pariin Aksun alueelle.

Pari vuotta sitten kuulin, että veli oli lähetetty matkaan. Hänet oli otettu rakkaudella vastaan ja ensimmäiset torgutinkieliset evankeliset kokoukset järjestettiin Kiinan unohdettujen Tiibetin buddhalaisten alueella.

Rauli Lehtonen

Artikkeli on julkaistu myös Ristin Voiton joulunumerossa 2020 (51-53).