Venäjän vähemmistöt unohtuvat!

On ollut huomionarvoista seurata miten Venäjän presidentti Vladimir Putin on kantanut huolta venäläisistä eri puolilla maailmaa. Samanaikaisesti monet Venäjän vähemmistöt taistelevat henkiin jäämisen puolesta. Jotkut heistä saattavat kuolla sukupuuttoon jopa meidän elämämme aikana.

Noin 25 miljoonaa venäläistä asuu maan rajojen ulkopuolella. Viime vuosina Putin on ollut erityisen huolestunut Krimin, Itä-Ukrainan, Moldovan, Baltian, Kazakstanin ja jopa Suomen venäläisten tilanteesta. Heidän olosuhteensa ovat median mukaan aiheuttaneet hänelle varsin paljon murhetta.

   Neuvostoaikana maassa oli 127 virallista kansaa ja kieltä, joista 21:lla on oma osavaltio, parlamentti ja presidentti. Heidän kulttuuriautonomiansa Venäjän tasavalloissa on antanut mahdollisuuden omakielisiin lehtiin, teattereihin, televisio- ja radio-ohjelmiin, sekä peruskouluihin, joissa he voivat opiskella äidinkielellään. Viime aikoina mahdollisuuksia on kuitenkin paljon vähennetty.

Koska korkeakouluopinnot kuitenkin joutuu käymään venäjän kielellä, vanhemmat ovat yleensä valinneet venäjänkielisen yläasteen ja lukion lapsilleen, niin että he paremmin voisivat selvitä akateemisista opinnoistaan. Tämä on osoittautunut varsin tehokkaaksi välineeksi assimiloida vähemmistöjä venäläiseen kulttuuriin ja slaavilaisiin perinteisiin.

   Kansojen kirjan (Kniga narodov SNG, Gruzii i Baltii, 2018) mukaan 30. Venäjän virallisen kansan lukumäärä on pudonnut alle 5000 asukkaan, jotka taistelevat sukupuuttoon kuolemista vastaan. Olisi tärkeätä että Venäjän hallitus ja presidentti Putin – jolla virolaisen Öhtulehden mukaan on juurensa vepsäläisten alueella Pietarin läänissä – eivät unohtaisi oman maansa etnisiä vähemmistöjä, joiden intressejä heidät on demokraattisten vaalien kautta asetettu puolustamaan.

   Venäläiset ovat tänään vähemmistönä ”omassa maassaan” sellaisissa osavaltioissa kuin Mari El (47%), Tatarstan (40%), Bashkortostan (36%), Kabardino-Balkaria (35%), Pohjois-Ossetia (35%), Kalmukkia (33%), Tshuvashia (27%), Tuva (20%), Dagestan (6%) ja Tshetshenia (5%). Monet kyselevät nyt mitä tulee tapahtumaan, jos/kun Volgan alueen, Kaukasian ja Siperian alkuasukkaat inspiroituvat krimin-venäläisten vallankaappauksesta? Mitä tapahtuu jos turkinsukuiset tataarit, bashkiirit ja tshuvashit haluavat erota Venäjästä? Miten Kreml käsittelee ongelmaa, kun islamilaiset kansat Dagestanissa, Tshetsheniassa, Ossetiassa tai Kabardiniassa vaativat itsenäisyyttä?

   Venäjällä on jo tällä hetkellä yli 25 miljoonaa muslimia. Kazakkilaisen etnologin, Tatimovin, mukaan islamilaisten määrä IVY:n alueella tulee ylittämään venäläisten 20. vuoden sisällä ja näin he myös saavuttavat 130 miljoonan rajan. Se tarkoittaa sitä, että islamilaisten vaikutus yhteiskunnassa tulee lisääntymään Venäjällä, niin kuin myös poliittiset jännitteet, ellei maan johto ajoissa ota huomioon etnisten tekijöiden vaikutusta.

   Itä-Euroopan media on reagoinut vahvasti Venäjän rajojen laajentumiselle. Iäkkäämmät ovat myös reagoineet pelonsekaisin tuntein, kun he muistelevat pikaisesti järjestettyjä 1940-luvun kansanäänestyksiä Baltiassa, jotka toteutettiin alueita liitettäessä suureen imperiumiin. Myös Krimin, Donetskin ja Luhanskin läänien tapahtumat ovat vielä tuoreessa muistissa.

   Venäjän territorio on yli 40 kertaa suurempi kuin Suomen. Se perustuu noin 158 000 kylästä ja asutuskeskuksesta, joista 29 000 on jäänyt asumattomaksi. Urbanisaatio ja Venäjän valtion rajalliset mahdollisuudet auttaa kansalaisiaan, ovat johtaneet ihmisten askeleet muualle. Kuuluisan venäläisen sosiologi Natalja Zubarevitshin mukaan Venäjän tulisi ennen muuta keskittää huomionsa kotimaan kuoleviin paikkakuntiin ja unohdettuihin kyliin, joissa ihmiset elävät suuressa puutteessa.

   Venäjän evankelisen uskon seurakunnat aloittivat erittäin haastavan lähetystyön ohjelman nimeltä ”Vuosi Jeesukselle” jo noin 10 vuotta sitten. Siinä huomioidaan nimenomaan unohdettuja alueita ja vähemmistökansoja. Tavoitteena on että valtakunnan evankeliumi saarnattaisiin todistukseksi kaikille kansoille. Myös Venäjän yli 80 virallista kieltä, joilla ei vielä ole omakielistä Raamattua, kuuluvat tavoitteeseen. Evankelioimattomat kansat tarvitsevat kansallisia elinvoimaisia seurakuntia, jotta lähetyskäsky voitaisiin viedä päätökseen. Tässä työssä Venäjän, Ukrainan, Valko-Venäjän, Amerikan slaavilaisten – ja myös Suomen – kristittyjen tulisi työskennellä rinta rinnan auttaakseen ihmisiä löytämään rauhan Jumalan kanssa.

   Venäjän Helluntaiunioni on vuosittain kouluttanut kymmenittäin 25-hengen ryhmiä evankelioimattomiin kyliin, joissa ei ole minkäänlaista kirkkoa. Myös baptistiunioni priorisoi lähetystyötä maan eri kansojen parissa. Venäjän vähemmistöjen täytyy saada kuulla evankeliumi ennen kuin ”villin idän intiaanit” ja Volgan suomen- ja turkinsukuiset kansat muuttavat lopullisesti ”autuaimmille metsästysmaille”.

   Voit tukea Venäjän lähetyssaarnaajien koulutusta Tukholman Finska Filadelfian kautta lähettämällä rahalahjasi Ruotsin pankkisiirtotilille numeroon 5704-0503 (bankgiro), sekä muistamalla maan vähemmistökansoja rukouksin.

   Rauli Lehtonen