Kuukauden suomalainen/ystävä – Martti Kallionpää

Minun maailmassani Martti Kallionpää on Niilo Yli-Vainion ja Kalevi Lehtisen jälkeen suomalaisten ja planeettamme toiseksi pidetyin evankelista. En siis laske mukaan kuussa käynyttä James Irwiniä, joka vieraili Katinalassa juhannuskonferenssissa 1978. Kaikista pidetyintä saarnaajaa en valitettavasti voi tässä mainita, ettei pastori Martin suosio laskisi tällaisen juhlaseremonian yhteydessä,

Martti Kallionpää on ollut saarnaajana Helsingissä (Lähetysseurakunnassa), Kuopiossa, Lahdessa ja Seinäjoella. Mielelläni olisin tähän listaan halunnut lisätä Tukholmankin, mutta tiedän, ettei hän halua edes tulevaisuudessa muuttaa ulkomaille. Tosin Kallionpää on pitänyt monia suuria evankelioimiskampanjoita esimerkiksi Australiassa, Afrikassa, Amerikassa ja meidän omassa maanosassamme, mutta se onkin sitten jo ihan toinen juttu …

Kun matkustan entisen Neuvostoliiton alueella ja Ruotsissa, työtoverini usein tulevat luokseni kyselemään: Milloin tulet taas pastori Martin kanssa meille pitämään kokouksia? He muistelevat häntä suurella lämmöllä. Uskon että sadat ihmiset ovat saaneet merkittäviä hengellisiä kokemuksia Martti Kallionpään kokouksissa. Erityisesti muistan Jönköpingin, Tallinnan, Tbilisin ja Kutaisin konferenssit, joita pastori Martin kanssa olemme saaneet yhdessä pitää.

Olen myös kuullut paljon hyvää Ruotsin suurtapahtumista, joissa saarnaaja Kallionpää on ollut puhumassa. Örnsköldsvikiin häntä on kutsuttu puhumaan vuodesta toiseen. Myös meidän seurakunnassamme Tukholmassa hän on ollut varsin suosittu puhujavieras. En myöskään unohda, kun tulkkasin häntä satojen työntekijöiden evankelistapäivillä Jönköpingissä. Puheiden aikana minulle tulisi sellainen tunne, että haluaisin uudestaan tulla uskoon – jo toista kertaa elämäni aikana.

Kukaan tuntemani suomalainen julistaja ei ole saanut niin hienoa vastaanottoa ruotsalaisilta, kuin pastori Martti. Monta kertaa olen pohdiskellut, mikä mahtaa olla Kallionpään menestyksen salaisuus nimenomaan Ruotsissa? Kun ajattelen hänen suosion kasvuaan, rupean ihan epäilemään, ettei hänellä vain olisi ruotsalaisia sukujuuria? Asuuhan Pohjanmaalla aika paljon ruotsalaisia. Mitä jos kuukauden suomalainen olisikin ruotsalainen? Silloin joudumme kyllä peruuttamaan kunnianosoituksemme!

Myös Kaukasuksella hänen suosionsa on ollut taattu! Luulen, että jos esimerkiksi Etelä-Ossetian helluntailaiset rupeisivat valitsemaan itsellensä uutta piispaa, niin pastori Martti kuuluisi ehdokkaisiin. Voin Pohjois-Kaukasuksella vierailla melkein missä helluntaiseurakunnassa tahansa, niin aina kun esittelen itseni suomalaiseksi, joku tulee suurella todennäköisyydellä kokouksen jälkeen kysymään: Tunnetko pastori Martin? Hän kävi täällä jo kymmeniä vuosia sitten ja piti kokouksia. Mitä hänelle kuuluu?

Martti Kallionpäälle kuuluu todella hyvää. Kun ”Kuukauden suomalaisen” jury kävi häntä salaa arvioimassa viime viikonloppuna Virossa, niin hän oli aamuisin aina ensimmäisenä ylhäällä ja viimeisenä hän oli menossa levolle. Olevisten seurakunnan ystävät väittivät, ettei pastori Martti – anteeksi: Kaukasuksen piispa Kallionpää – edes nuoruusvuosinaan ollut sellaisessa voitelussa kuin Olevisten kirkon Maarian kappelissa viikonlopun herätyskonferenssissa. Samaa kertoivat ystävät Amerikassa ja Valko-Venäjällä, kun hiljattain vierailin samoissa seurakunnissa, missä pastori Martti oli vieraillut pari vuotta aikaisemmin. Mutta mikä ihme se nyt sitten on? Eliväthän Mooses ja Joosuakin kultavuotensa vasta 80 täytettyään. ”Kuukauden Suomalainen” -jury uskoo, että Kallionpään huippuvuodet ovat vielä edessäpäin.

Martista huokuu lämminhenkinen karisma. Kun hän astuu huoneeseen, ympäristö täyttyy ilolla. Hän on ymmärtäväinen ja varsin sopeutuva uusiin tilanteisiin ja kulttuureihin, mitä ei suinkaan voi sanoa kakista suomalaisista (hm … saarnaajista). Hän sulkee usein silmänsä kavereiden virheiltä ja kehuskelee solkenaan, vaikkei olisi aina edes aihetta.

Aina kun Jumala Pyhä Henki pääsee käyttämään häntä, silloin tuntuu kuin taivas olisi avoin ja kaikki olisi mahdollista. Hän on uskon mies ja lähes kaikki ”pilvipalvelut” toimivat mitä eriskummallisimmissa tilanteissa. Erityisesti arvostan hänen kykyänsä saada ympärillä olevat ihmiset tuntemaan itsensä tärkeiksi. Monet suuret saarnamiehet jättävät itsestään virallisen ja tärkeän kuvan. Kuukauden suomalainen ei ole kuitenkaan vielä oppinut näitä suuren maailman meininkejä.

Tämä tietysti helpotti lokakuun suomalaisen valintaa sen verran, että pystyimme julistamaan voiton Seinäjoelle jo etuajassa. Kokonaisuutena Tallinnan herätyksen 40-vuotis juhlakonferenssi jätti erittäin hyvän kuvan Seinäjoen valovoimaisimmasta saarnamiehestä. Tuntui niin hyvältä seistä Suomen ja Viron lipun edessä Olevisten kirkossa – ainoana juryn edustajana – kun tiesi että valinta kuukauden ystävästä oli osunut oikeaan. Varsinkin kun asianomainen ei vielä ollut osannut oppia tärkeyden ja virallisuuden tuntomerkkejä, vaan osoittautui nöyräksi Herran palvelijaksi.

Juryn lausunto

Puhetaito: 5 (Luonnollisuudellaan hän vetää aina kuulijat mukaansa ja luo ilmapiirin, jossa kuunnellaan keskittyneinä. Kaikki muu ympärillä unohtuu. Hänen puheensa on vakuuttavaa ja äänenkäyttö mahtipontista, mikä luo kuulijoissa uskoa ja luottamusta Jumalaan.)

Gastronomia ja ruokatottumukset: 4- (Jos Kallionpää on yksin kotona, hän valmistelee itsellensä keittoja. Liharuokia hän taas mielellään grillaa vieraille ja perheellensä. Iltaisin ja aamuisin hän saattaa hoputella ystäviään ruokapatojen ääreen ja voi aiheuttaa painovartiossa käyville ystävilleen omantunnon tuskia – siitä miinus. Myönteistä on, ettei pastori Martti syö karkkeja salaa – niin kuin eräs juryn jäsenistä – vaan tarjoaa muillekin, jos itse nautiskelee.)

Musiikki: 4 (Martti pitää erityisesti gospel- ja countrymusiikista ja osaa myös kiinnostuneen näköisenä kuunnella sellaistakin musiikkia, josta ei erityisemmin pidä. Juryn mielestä hänen olisi hyvä ottaa haitarin soittotunteja, mikäli haluaa varmistaa suosionsa slaavilaisissa maissa. Haitta on myös se, ettei Kallionpää esitä yksinlauluja kampanjoidensa yhteydessä, ja on liiankin usein valinnut esipuhujikseen julistajia, jotka eivät soita torvea, kannelta tai rumpuja.)

Isänmaallisuus: 3,5 (Kallionpää ei milloinkaan salaa suomalaisuuttaan. Hän on myös varsin innokas korottamaan kotipaikkaansa Seinäjokea – jopa saarnoissaan – mikä on myönteistä. Juryn pisteitä pudottaa kuitenkin se, että hän on erehtynyt harrastamaan penkkiurheilijana ruotsalaisten lajia: jalkapalloa, sekä pelaamaan rikkaitten amerikkalaisten suosikkiurheilua: golfia. Ellei hän halua juryn pistemäärän putoavan tulevaisuudessa, hänen pitäisi mitä pikemmin siirtyä kansallispelimme pesäpallon pariin ja Seinäjoen JymyJussien aktiivipelaajaksi. )

Pukeutuminen: 4 (Pastori Martin pukeutuminen on korrektia. Syksyisin ja talvisin hän pitää nahkatakkeja. Kokouksissa ja kampanjoiden yhteydessä hän haluaa pitää pukuja, pikkutakkeja ja sointuvia solmioita. Sopeutuu myös hyvin paikallisiin pukeutumiskoodeihin, varsinkin slaavilaisissa seurakunnissa. Hänen tulisi kuitenkin pakata matkoilleen omat uimahousut, jos vaikka paikallinen seurakunta saattaisi tarjota hänelle Spa-hotellimajoituksen kampanjoiden yhteydessä. Koetaan nimittäin loukkaavana, jos on jättänyt sauna- ja porealtaat käyttämättä. Suurten konferenssien lämmittelypuhujat eivät myöskään aina ole Martin kanssa samaa numeroa, näin ”simmareitten” lainaaminenkaan ei voi päästää Kallionpäätä pälkähästä.)

Urheilu: 5- (Kallionpää on nuoruusvuosinaan pelannut jääkiekkoa HJK:n mestaruussarjajoukkueessa, jonka eliittitoiminta lopetettiin pian Martti Kallionpään huippu-uran jälkeen. NHL-ura jäi kuitenkin uskonnollisten valintojen vuoksi unelmaksi. Siksi maksimipisteet jäävät tällä kertaa saamatta.)