Sodan myötä lähetystyö muuttuu haasteellisemmaksi

Ukrainan sota on luonut suuria jännitteitä eri poliittisten liittoutumien välille. Demokratiaa horjutetaan jopa Länsimaissa, kun cancel-kulttuuri ja somen valvonta lisäävät kansalaisten kontrollia. Tämä voi vaikeuttaa perinteistä lähetystyötä ja antaa haasteita evankelioinnille, jos kehitys jatkuu huonoon suuntaan. Samanaikaisesti Kiinan ja Venäjän kristityt suunnittelevat panostuksia saavuttamattomien kansojen alueille.

World Assemblies of Godin lähetysjohtaja, Brad Walz, uskoo, että konfliktit voivat vaikeutua jopa kirkoissa politiikan aiheuttamien erimielisyyksien vuoksi, jos kristityt ajautuvat kannanottojensa kanssa vastatusten.

• Voimme usein todeta hengellisen sodankäynnin häiritsevän lähetystyötämme. Ei ole sattumaa, että seurakunnat voivat tehdä eri tulkintoja lähetystyön uudistuvasta kartasta. Eri näkemykset voivat johtaa jopa Jumalan antaman näyn hämärtymiseen.

• Ukrainan sodan myötä ”hengellinen sodankäynti” on saanut kaksinkertaisen merkityksen, kun se on kehittynyt sekä hengelliseksi että poliittiseksi konfliktiksi. Ei ole epäilystä siitä, etteikö sen tragedia vaikuta sekä Ukrainan, että Venäjän kristittyjen lähetysnäkyyn. Se voi myös johdattaa lähetystyötä aivan uusille urille, toteaa Brad Walz.

Kun tutkii sodan aiheuttamia muutoksia, voi nähdä tiesulkuja, jotka pakottavat lähetyskutsua kantavat etsimään uusia polkuja työlleen. Sadat Ukrainan lähetit ovat jättäneet työnsä Venäjällä kansallisten käsiin ja muuttaneet uusiin kohteisiin.

Uusia ovia avautuu

Venäjän evankelisten kristittyjen syrjintä on pakottanut etsimään uusia toimintatapoja. Lännen uskovien varauksellisuuden vuoksi he ovat solmineet uusia yhteyksiä. Nyt suhteita kehitetään Kiinan, Kaukasian ja Keski-Aasian suuntaan. Näiden alueiden seurakunnilla on näky evankelioimattomien kansojen saavuttamiseksi. Poliittiset muutokset edesauttavat uskovien yhteyksiä niin, että idän kirkoista voi pian tulla lähetystyön uusi suurvalta!

Ukrainan lähetysjärjestö Golos Nadji on sekin suuntaamassa työtänsä uuteen suuntaan – tällä kertaa länteen. Kesällä järjestö kokosi 266 lähetyssaarnaajaansa mm. Bulgariasta, Espanjasta, Israelista, Kroatiasta, Puolasta, Tshekistä, ja Arabiemiirikunnasta. 22 maahan he ovat sodan aikana istuttaneet 112 seurakuntaa ja aloittaneet työn 298 paikkakunnalla.

Järjestön lähetyssihteeri Jurij Trots uskoo, että pakolaisvirrat tulevat vaikuttamaan myönteisesti Euroopan lähetystyöhön:

• Ukrainan sota on muuttanut lähetystyön suuntaa Miljoonat ovat lähteneet länteen etsiäkseen turvapaikkaa. Tämä on antanut uutta nostetta seurakuntien istuttamiseen pakolaisten parissa ja myös välittänyt uusia voimavaroja vanhoihin seurakuntiin.

• Olemme tietoisesti etsineet ihmisiä, jotka voisivat vastata Euroopan tarpeisiin ja tulla avuksi. Uskon että Ukrainan lähetystyö voi tulevan 15 vuoden aikana kantaa hedelmää eri puolilla Eurooppaa. Haastava aikamme kasvattaa lähetyssaarnaajia, jotka jaksavat työskennellä myös vaikeissa olosuhteissa antamatta periksi, väittää Jurij Trots.

Viranomaisten kontrolli kasvaa – työ vaikeutuu

Sota on lisännyt jännitteitä Venäjän liittolaisten ja Lännen välillä. Tämä on vaikeuttanut lähetystyötä länsimaista Venäjälle, sekä maan vähemmistöjen parissa. Joillakin alueilla se on käynyt jopa mahdottomaksi.

Jarovaja-lain tiukennetut tulkinnat ovat vaikeuttaneet evankeliointia. Erityinen agenttirekisteröinti, jota vaaditaan venäläisiltä järjestöiltä, jotka saavat tukea ulkomailta, on estänyt toiminnallista kanssakäyntiä Lännen, sekä maan kirkkojen välillä.

Lukuisat protestit sotaa vastaan ovat johtaneet evankeliset seurakunnat tiukempaan valvontaan. Entinen baptistiunionin johtaja Jurij Sipko joutui pakenemaan maasta rauhan puolesta antamiensa lausuntojen vuoksi. Monet uskovat ovat kokeneet uhkauksia, pidätyksiä ja jopa vangitsemisia. Viralliset lähetystyön projektit Pohjoismaista Venäjälle on jäädytetty.

Pohjois-Korea, Iran, sekä Kiina ja Intia, jotka ovat yrittäneet olla arvostelematta Venäjää, saattavat nekin joutua tulevaisuuden lähetystössä ”suljettujen maiden” leiriin. Onko niin että lähetystyömme rajoittuu jatkossa vain niihin maihin, joiden liittolaisiksi olemme Natoon liityttyämme joutuneet, vai onnistummeko selkeyttämään näkyämme myös idän kansojen saavuttamiseksi esimerkiksi median kautta niin, ettei yksikään hukkuisi?

Tilanne voi muuttua

Maailman helluntailiikkeen uskonnonvapauskomitean puheenjohtaja, Arto Hämäläinen, näkee mahdollisuuksia historian valossa.

• Jos tilannetta peilaa juuri nyt, on koko joukko tummia kysymysmerkkejä. Mutta se ei ole uutta. Reilu sata vuotta sitten Kiinassa oli bokserikapina, jossa puhkesi vihamielisyys länsimaita ja lähetystyötä kohtaan. Vaikka se lyhytkestoisesti toi paljon vaikeuksia ja merkitsi jopa monien lähettien hengenmenoa, se ei pystynyt estämään myöhemmin puhjennutta herätystä, joka teki Kiinasta hengellisen ”suurvallan”.

• Neuvostoliitto nähtiin suljettuna ja melko toivottomana tapauksena lähetysnäkökulmasta, mutta ennen Venäjän aloittamaa sotaa Ukrainasta oli tullut yksi suurimpia lähettäviä maita Euroopassa. Kun rauha joskus tulee, Ukrainan rooli tulee olemaan tuotakin vaihetta merkittävämpi, väittää Arto Hämäläinen.

Venäjän ja Kiinan kristityt luovat siteitä 

Pandemian alussa Venäjän ja Kiinan johtajat solmivat sopimuksia talouden ja kulttuurin alalla Luoteis-Kiinan ja Keski-Venäjän turkinsukuisten kansojen autonomisten tasavaltojen välille. Näillä alueilla asuu n. 30 miljoonaa, jotka puhuvat turkinsukuisia kieliä kuten uiguuria, kazakkia, kirgiisiä, sekä bashkiiria, tataaria ja tshuvashia.

Myös Pohjois-Iranin ja Kaukasian alueella asuu yli 25 miljoonaa turkinsukuista, jotka lasketaan vähiten evankelioitujen kansojen joukkoon. Tästä voi avautua ihan uusia lähetystyön näkymiä.

Sodan alkamisen jälkeen Kiinan ja Venäjän seurakuntien lähetysjohtajat ovat suunnitelleet työtä Keski-Aasian ja Kaukasian alueelle, jonne myös Iranin maanalaiset seurakunnat ovat liittymässä.

Näyttää siltä, että Keski-Aasian ja Volgan kansat ovat nyt Kiinan ja Venäjän kristittyjen esirukousten erityisenä kohteena. Uusi lähetystyön suurvalta voi nousta idän rintamalle ja lähetystyön kartta on saamassa aivan uusia piirteitä. Voimme vain toivoa, että sen herätyksen sateet kastelisivat myös meidän maatamme, jonne kuvina ajanjaksoina olemme saaneet kylvää Jumalan Sanaa.

Rauli Lehtonen

Artikkeli on julkaistu Ristin Voitossa 8.9.2023. Jos haluat lukea ajankohtaisia uutisia saavuttamattomien kansojen lähetystyöstä ja vainottujen kristittyjen haasteista, tilaa itsellesi Ristin Voitto! Se ilmestyy kerran viikossa. Voit tilata lehden osoitteesta www.ristinvoitto.fi