40 vuotta Tallinnan ja Yli-Vainion ajan herätyksen jälkeen Olevisten seurakunta järjesti lähetyskonferenssin, juuri niissä tiloissa missä kaikki alkoi. Pienessä Marian kappelissa kirkon perällä kymmenet tuhannet ihmiset kokivat elämässään muutoksen. Jumalaa etsivät saivat pelastua, tulla terveeksi ja täyttyä Pyhällä Hengellä. 1970- ja 1980-luvulla kansat eri puolilta Neuvostoliittoa tekivät pyhiinvaellusmatkoja katedraaliin. Naapurikorttelissa sijaitsevassa KGB:n pääkonttorissa seurattiin tarkoin tapahtumia, kunnes venäjänkieliset kokoukset kirkon tiloissa kiellettiin lokakuussa 1980.
13-15/9 2019 kokoontui lähes 1000 osanottajaa juhliman suurta Jumalan ihmettä Olevisten- ja Metodistikirkon seminaareissa, kokouksissa ja lounailla. Antero Laukkanen (KD), joka johtaa Suomen eduskunnan rukousryhmää välitti tervehdyksen korkeimmalta taholta. Erityisinä vieraina mukaan oli kutsuttu myös herätyksen keulahahmo, nestori ja legenda Rein Uuemöis, sekä Niilo Yli-Vainion tytär Aino Yli-Vainio, Lapualta.
Seminaareissa ja kokouksissa puhuivat myös Olevisten seurakunnan työntekijät Siim Teekel ja Ülo Niinemägi, Kiovan helluntaiseurakunnan pastori Serhei Manelyuk, metodistipastori Toomas Pajusoo, Viron Pipliaseuran pääsihteeri Jaan Bärenson, sekä Avainmedian toiminnanjohtaja Niilo Närhi, pastori Martti Kallionpää Seinäjoelta ja Rauli Lehtonen, joka myös johti seminaarin Yli-Vainion ajan herätyksen merkityksestä Tallinnan ja Neuvostoliiton herätykseen. Jumalanpalveluksia pidettiin myös Tallinnan venäjänkielisissä seurakunnissa. Lauantai-illan konsertissa lauloi gospelkuoro Sela, joka on konserttikiertueillaan saanut kuuluisuutta myös Viron rajojen ulkopuolella.
Tuhannet nuoret joutuivat Tallinnan herätyksen aikoihin kosketuksiin Selan selkeän evankelisen sanoman ja heidän musiikkinsa kanssa kuoron järjestämissä evankelioimistilaisuuksissa. Sekä kristityt että uskomattomat nuoret soittivat ja kopioivat heidän laulujaan, vaikka viranomaiset kaikin keinoin yrittivät estää sitä. Yhteyksiä ja konsertteja järjestettiin Living Soundin ja Cliff Richardin kanssa jo 1970-luvulla. Suuri osa Selan kuoromusiikista käännettiin ruotsalaisen gospelkuoron Choralerna:n repertuaarista.
Yli-Vainion ajan herätyksen vaikutus
Yli-vainion herätys vaikutti Suomessa moniin ihmisiin, jotka matkustivat Tallinnaan vieden joskus jopa Raamattuja ja Uusia testamentteja mukanaan. Rein Uuemöis kertoi miten eräs ryhmä uskovia tuli Yli-Vainion herätyksen aikoihin Olevisten seurakunnan järjestämään kotikokoukseen. Toivo Rynkänen johti ryhmää, joka myös opetti virolaisille henkikasteesta. Suomen vieraat rukoilivat ihmisten puolesta, jotka janosivat syvempiä uskonnollisia kokemuksia. Noin 20 täyttyi sinä iltana Pyhällä Hengellä, tai parani sairauksista rukouksen kautta. Tämä 1970-luvun vierailu muodostui alkusoitoksi mullistavalle herätykselle, joka myöhemmin levisi eri puolille suurta Neuvostoliittoa.
Yhä useammat seurakunnan jäsenet kokivat näiden tapahtumien jälkeen hengellistä uudistumista. Herätys tavoitti kirkon nuoria, ruvettiin järjestämään erityisiä musiikki- ja todistuskokouksia, jonne pääsi mukaan vain jos toi jonkun uskomattoman ystävän mukanaan. Tilaisuuksia kutsuttiin Effata-kokouksiksi, joissa samanniminen nuorisokuoro usein lauloi. Sadat nuoret kävivät näissä ensimmäisissä illoissa, vaikka KGB ei tahtonut hyväksyä tilaisuuksien ulospäinsuuntautuvaa konseptia – elettiin neuvostoaikaa.
Herätys leviää
Kokouksissa kävijöiden määrät kasvoivat myöhemmin niin, etteivät Mariakappelin tilat enää riittäneet. Kun ruvettiin rukoilemaan sairaiden ja henkikastetta odottavien puolesta kaikki padot murtuivat. Voitiin puhua kiihtyvien tapahtumien sarjasta, joka johti siihen, ettei tulta enää voinut sammuttaa. Tuhannet ihmiset rupesivat tekemään matkoja Tallinnan herätyksen pyhäkköön – Olevisten kirkkoon. Väkeä tuli Latviasta, Liettuasta, Valko-Venäjältä, Ukrainasta, Keski-Aasiasta, Siperiasta ja Kauko-Idästä saadakseen kosketuksen taivaan Jumalalta.
Herätys vaikutti myös metodistiseurakuntaan ja levisi vaikuttavien pelastuskokemusten ja ihmeparantumisten kautta myös Amerikkaan. Slavik Radtshuk Yhdysvaltojen Atlantasta, joka on työskennellyt evankelistana Reinhard Bonnken tiimissä slaavilaisilla alueilla, kertoo vierailustaan Tallinnaan 1970-luvulla (julkaistu Avainmedialehdessä elokuussa 2019):
– Pyhän Hengen kosketus vaikutti minuun hyvin voimakkaasti vierailuni yhteydessä ja koin että Jumala puhui Neuvostoliiton evankelioimattomien kansojen haasteesta. Noin kolme vuotta Viron vierailuni jälkeen minut lähetettiin 20 muun nuoren kanssa Ukrainasta istuttamaan seurakuntia Siperiaan.
– Pelkästään USA:ssa tiedän lähemmäs 200 slaavilaista emigranttiseurakuntaa, joiden synty voidaan johdatella tämän herätyksen alkujuurille. Suurin hengellinen vaikutus oli kuitenkin Neuvostoliiton alueella, varsinkin Baltiassa, Ukrainassa ja Venäjällä, jossa parisataa seurakuntaa perustettiin Tallinnan herätyksen seurauksena, kertoo pastori Radtshuk.
Muutamia vuosia myöhemmin toinen kuuluisa saarnaaja, Billy Grahamin, vieraili Olevisten kirkossa 1984. Silloin kirkkoon kokoontui yli 4000 ja suuret määrät ihmisiä myös kirkon ulkopuolelle. Temppeliin kun ei enää mahtunut enempää. Tallinnan herätyksen yksittäisissä tilaisuuksissa kävijöiden lukumäärä ei noussut aivan näihin lukuihin.
Kirjassaan ”Ihme josta länsi ei tiennyt”, Päivä (2016) kirjailija Tom Kraeuter kirjoittaa kuitenkin miten monet vaikuttuivat syvästi näistä tapahtumista:
– Kymmenet tuhannet kokivat suoranaisen kosketuksen Olevisten herätyksen aikana. Sadat tuhannet vaikuttuivat sitä mukaa kuin uutiset ihmeistä rupesivat leviämään eri puolille Neuvostoliittoa. Näiden tuloksena aloitettiin satoja uusia seurakuntia. Ihmiset uudistuivat ja saivat kokea fyysisen terveyden Jumalan voimasta.
– Tämä oli todella valtavaa. Niiden ihmisten lukumäärä, jotka ottivat vastaan Jeesuksen elämäänsä, oli ehkä tusinan verran kokousta kohti herätyksen alkuvuosina. Vuoden 1977 lopulla luku nousi kuitenkin yli 50:een joka kokouksessa. Se tarkoitti sitä, että tuhannet ihmiset kokivat uudestisyntymisen vuoden 1980 lokakuuhun mennessä, jolloin KGB kielsi venäjänkieliset jumalanpalvelukset Olevisten kirkossa.
Suuri ihme
Syyskuun lähetyskonferenssin yhteydessä pastori Ülo Niinemägi siteeraa työtoveriaan Rein Uuemöisia ja kertoo varsin erikoisen tapauksen:
– Eräs isä tuli ukrainalaisesta kylästä saadakseen esirukousta kuuromykkä poikansa puolesta. Koska ensimmäinen esirukous ei auttanut, he jonottivat toisen kerran ja sitten vielä kolmannenkin. Jonotukseen saattoi kulua tunti, ennen kuin pääsi esirukoilijoiden palveltavaksi. Muistan kun ensin tulin hiukan happamaksi, koska he ottivat muiden esirukoiltavien aikaa – olimmehan jo rukoilleet heidän puolestansa.
– Rukoilimme sitten kolmannen kerran – mutta mitään ei tapahtunut … ennen kuin isä tuli ulko-ovelle. Silloin kuuromykkä poika sanoikin: ”Isä, nyt mennään kotiin”! Uutinen levisi viikon sisällä kotikylällä ja kahden viikon päästä melkein koko kylä tuli Olevisten kokoukseen. Monet heistä ottivat Jeesuksen vastaan, päätti Rein Uuemöis kerrontansa Ülo Niinemäelle.
Kun 1990-luvulla matkustin Ruotsissa Rein Uuemöisin tulkkina, kysyin mitä hän piti Tallinnan herätyksen salaisuutena? Miksi niin paljon syöpäsairaita, sokeita, kuuroja, rampoja parani noina vuosina? Jopa hemangjom- (liilanpunainen läikkä kasvoissa), ja elefantiasistaudin (jäsenten, kehon ja pään suurentuma) parantumisia tapahtui Herran voimasta.
Silloin hän korosti ihmisten johdattamista pisteeseen, jolloin he tunnustavat syntinsä ensin. Vasta sen jälkeen rukoilimme terveyden puolesta. ”Tunnustakaa sen tähden syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että saisitte terveyden” (Jaak. 5:16). Saarnaajien nöyrä tapa ja heidän halunsa korostaa palvelemisen merkitystä ovat tärkeitä. Omahyväisyys ja pastorin glorifiointi sai jäädä taka-alalle. Oli luonnollista että itserakkautta ei suvaittu.
Rauli Lehtonen
Sirpa
Kiitos. Mielenkiintoista
Rauli Lehtonen
Sirpa-sisareni,
Tallinnan herätys ei ollut pelkästään mielenkiintoista, vaan myös jännittävää. Herbert Murd, joka oli Sela-yhtyeen yhtenä managerina ja loistava julistaja, vangittiin Tallinnan herätyksen huippuvuosina. Joskus kun kävelimme KGB:n päämajan ohi Olevisten kirkkoon, niin Herbert istui Olevisten kirkon viereisen kadun alla vankisellissä uskonsa tähden. Jotkut ihmiset kävivät suremassa hänen kohtaloaan ja rukoilemassa hänen puolestaan. Katukivet ja multa oli vain välissä.
Herbert istui sellissään ja katseli kellosta milloin ihmismassat kävelivät kirkkoon rukoilemaan (hänen päänsä ylitse) … ja ihmisiä tuli uskoon …
Rauli Lehtonen
Sirpa Siltanen
Totta ja myös jännittävää, ehkä jopa pelottavaa. Kunnioitan suuresti ihmisiä jotka antavat kaikkensa. Olen itsekkin käynnyt Olevisten kirkossa ekan kerran-95 ja muistan vieläkin sen puheen, vaikka olen kuullut paljon puheita vain harvan muistan. Silloin myös meille esiteltiin tuo KGB:n talo.
Rauli Lehtonen
Hei Sirpa Siltanen
Minulla käy aina kylmät väreet kun kävelen pitkin Pagaritänavaa Tallinnan vanhassa kaupungissa. Silloin aina ajattelen ystävääni Herbert Murdia,
joka istui katukiveyksen alla olevissa vankiselleissä. Joskus häntä kuulustelleet ja vainonneet turvallisuuspoliisit kuulustelivat minuakin Tallinnan tullissa. En millään voi nimiittää näitä hetkiä miellyttäviksi, vaikka ne hyvin muistankin.
Kerran riisuttiin ruumiintarkastuksen yhteydessä niin, ettei tainnut jäädä kuin sukat jalkaan. Tallinnan turvallisuuspoliisin arkistoihin jäi minusta
yli 80 sivua materiaalia (jota ei ehditty Viron itsenäistymisen jälkeen kuljettaa Moskovaan). Näitä arkistoja olisi joskus näin jälikäteen ihan kiva lukea. Ehkä sopiva annos ainesta seuraavaa kirjaani varten?
Rauli Lehtonen
Tuomo Pullinen
Minuakin kiinnostaisi ne kgp.n arkistot. Häämatkamme sai odottamattoman käänteen v. -82 kun menin vaimoni kanssa Tallinnaan ja sillä kertaa en salakuljettanut Raamattuja, vaan vein ne avoimesti matkalaukussa. Minun matka päättyi kuulusteluihin tullissa ja paluu seuraavalla laivalla suomeen.
Vaimoni vietti häämatka viikonloppumme hyvien ystäviemme ja varsinkin Ylo Niinimäen ja hänen perheensä huolen pidossa.
Minulle tuli kymmenen vuoden maahan pääsy tauko. Se päättyi vasta Eestin itsenäistyttyä.
Raino Hannula
Muistan itsekin yhden matkan Tallinnaan. Rauli oli silloin myös vetämässä tuota ryhmää. Oli useita uskovia Ruotsin puolelta kun. Borås ista. Olimme Dakarin ja joidenkin muiden kanssa keskustelemassa ilmeisesti baptisti pastorin kotona. Rukoiltiin ja kaikki liikkuminen tapahtuu pienissä ryhmissä. Eräs nuorisotyöntekijä oli sellainen pitkä mies ( Janus). Oli suomalainen musiikki yhtye ja Me todisti srk aivan täynnä. Myös olimme Olevista kirkossa isossa salissa ja yhtenä iltana jossakin pienemmässä sivu salissa. Oli silloinkin kansalla kova tiedon jano, mitä Ruotsissa ja Suomessa oikein tapahtuu. Tuo vuosi oli -76 tai 77. Oli erikoinen matka. Sinne oli tullut myös Latviasta nuoria tuolloinkin. Kiitos Jeesus