Miehittääkö Venäjä Slovjanskin ja Kramatorskin seuraavaksi?

Ukrainan veljien kanssa Slovjanskin helluntaikirkon edessä. Kuva: A. Pavenko

Krim, Cherson, Melitopol, Mariupol, Sieverodonetsk … Venäjän joukot väittävät nyt kontrolloivansa myös koko Luhanskin lääniä. Onko seuraavaksi vuorossa Itä-Ukrainan Slovjansk ja Kramatorsk – kaupungit joissa evankelisten seurakuntien työ on ollut varsin hedelmällistä, vai …? Miten heidän nyt käy?

Muistan varsin hyvin, kun sain mahdollisuuden vierailla Slovjanskissa ja Kramatorskissa jo vuonna 2017, ensimmäisen Donbasin sodan alettua. Olimme silloin paikallisen helluntaiseurakunnan vieraana. Arki-iltanakin kirkossa oli parisataa ihmistä, jotka pelonsekaisin tuntein muistelivat Venäjän joukkojen ensimmäistä hyökkäystä – pidätyksiä, pommituksia, väkivaltaisuuksia … Sydäntäni riipaisi oikein syvältä, kun kuuntelin uskovien kerrontaa tapahtumista.

Yksi Slovjanskin alueen vaurioituneista taloista. Kuva: R. Lehtonen

Aikamme unodetut martyyrit

Jo sodan alkuviikkoina – helluntaina 2014 – kohta ehtoolliskokouksen jälkeen, Helluntaikirkon paikoitusalueelle ilmaantui aseistettuja vihreäpukuisia miehiä. Harvat ehtivät tajuta mitä oikein oli tekeillä, ennen kuin Slovjanskin seurakunnan saarnaajan Aleksander Pavenkon kaksi poikaa ja kaksi vanhimmistoon kuuluvaa veljeä pakotettiin autoon. Renkaat vinkuen autot kiirehtivät kirkolta teille tietämättömille.

Vedet silmissä Aleksander Pavenko kertoi traagisista tapahtumista:

  • Kuukauteen emme kuulleet heistä mitään, vaikka yritimme etsiä heitä kaikkialta kaupungista ja jopa sen lähialueilta. Erään kontaktin kautta saimme kuitenkin myöhemmin tiedon heistä. Poliisin tietokonearkistoon oli taltioitu valokuvia heidän kuolleista ruumiistaan. Silloin ymmärsimme heidän muuttaneen taivaaseen.

Ennen kuin lähdin Slovjanskista, kuulin että tuntematon mies oli soittanut yhdelle seurakunnan pastoreista ja kertonut tietävänsä, kuka oli ampunut heidän seurakuntalaisensa. Jos pastori maksaisi hyvin, mies voisi kertoa hänelle heidän nimensä! Vastaukseksi hän oli pastorilta saanut tietää, ettei häntä enää kiinnosta kuka sen teki, koska he olivat jo antaneet anteeksi.

Lyhyen tauon jälkeen ääni puhelimessa oli kertonut, miten nämä neljä veljeä oli viety teloituspaikalle suuressa metallihäkissä. Sinne mennessään he olivat rukoilleet ja laulaneet hengellisiä lauluja … Nämä sanat soivat vielä korvissani, kun kävimme heidän kauniisti koristeltua hautaansa katsomassa Slovjanskissa – heidän teloituspaikallaan.

Albert Pavenkon, Volodimir Velitshkon, Reubeen Pavenkon ja Viktor Bradorskohon hautakumpu Slovjanskissa. Kuva: R. Lehtonen

Tuleeko taas sota?

Ennen kuin vieraat joukot yllättäen lähtivät Kramatorskista ja Slovjanskista vuonna 2014, he ehtivät vielä pommittamaan erään seurakuntalaisen omistaman huonekalutehtaan käyttökelvottomaksi. Kymmenet kirkon jäsenet menettivät työpaikkansa. Vieläkin monet seurakuntalaiset muistelevat kauhulla kokemiaan vuoden 2014 tapahtumia ja tuhotöitä.

Kaupungin keskustassa sijaitsevassa kirkossa on useita vuosia tuotettu hengellisiä mediaohjelmia. Monet niistä ovat olleet venäjänkielisiä ja niitä on kuunneltu myös Venäjän miehittämillä alueilla Donetskin ja Luhanskin läänissä, sekä myös Sieverodonetskissa, Mariupolissa, Melitipolissa, Chersonissa, Krimillä …

Seurakunta on myös tehnyt hengellistä työtä sotilaiden parissa rintamalla. Nälkäiset sodan uhrit ovat myös voineet kääntyä Helluntaiseurakunnan ”Laupeuden työn keskuksen” puoleen saaden apua kirkon jäseniltä. Evankelioimiskokouksia on järjestetty viikoittain, sekä kirkolla, että rintamalla. Apua on myös onnistuttu välittämään vihollisen miehittämille alueille, jonne monet vanhukset ja sairaat ovat jääneet, kun heillä ei ole ollut paikkaa minne paeta.

Tuhannet ihmiset ovat saaneet apua Slovjanskin helluntaiseurakunnan ”Laupeuden työn keskuksesta”. Kuka auttaa heitä hädän tullen? Kuva: R. Lehtonen

Nyt on kysymys siitä, tuleeko taas sota? Miehittääkö Venäjä Slovjanskin ja Kramatorskin uudestaan? Haluathan muistaa Itä-Ukrainan ystäviä rukouksin, nyt kun rintamalinja taas tulee tunti tunnilta aina vain lähemmäksi?

Kun viimeksi lähdin Slovjanskista kotimatkalleni, pastori Aleksander Pavenko yritti lohduttaa minua Jobin sanoin: ”Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä päivänä hän on seisova multien päällä. Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti, saan minä nähdä Jumalan.” (Job. 19: 25-26).

Rauli Lehtonen

Föregående

Lähetyskokous Keuruun juhannusjuhlilla ennen pandemiaa, vuonna 2019

Nästa

Juutalaisten maahanmuutto Venäjältä voidaan pysäyttää

12 kommentarer

  1. Käsittämätöntä julmuutta. Ja Euroopassa! Tällaisista ihmisoikeusloukkauksista tulisi päättäjien olla kiinnostuneita. Liian usein reaktiot ovat valikoituja. Eikä uskonnonvapaus valitettavasti ole kärkisijoilla. Muutosta tarvitaan kipeästi.

  2. Martti Ahvenainen

    Ei voi muuta sanoa kuin surra. Ihmetyttää tuo valikoitu vaino nimenomaan uskovia kohtaan. Siitä on annettu käsky ylemmiltä. Mutta lohduttaa kuulla uskovien rohkeudesta.

  3. Veikko Hekkala

    Tämä on tosiasia täällä maan päällä, että taistelu sieluista-ihmisestä, käy kuumana. Todellinen taistelu on henkivalloissa ja täällä eri puolilla koetaan ja eletään eri tavalla, eri tasoisesti. Kunpa ymmärtäisin oikein t. ymmärtäisimme oikein.
    ”Ei taivahassa kuolon vaaraa”……. Toivo, usko on auttanut menneitä ja ……..

  4. Jari Vahtera

    Kiitos Rauli koskettavasta kirjoituksesta. Tämä muistuttaa jälleen että tulee jatkaa rukousta.

    • Sirpa

      Ei voi ihminen ymmärtää tätä julmuuden määräää. Eikä tämä nähtä vähenevän vaan lisääntyvän. Rukoillaan ja tehdään se mitä voidaan. Rukoillaa että paikalla olevat saavat kokea P.H:en läsnä olo ja johdatusta, saavat viisauden sanoja. ovat Kristus tuoksu, saavat enenemässä määrin sisäistä lepoa ja rauhaa…….Että jokainen ihminen saisi kuulla evankeliumin sanoman

  5. Anja Rissanen

    Meidän tulee myös auttaa ukrainalaisia. Ihmiset auttoivat innolla sodan alettua ja pakolaisten tultua länteen. Apua tarvitaan edelleen. Koetetaan kukin kantaa kortemme kekoon avustamalla luotettujen ihmisten tai järjestöjen kautta.

  6. Virpi

    Tämä on niin järkyttävää! Kiitos, että kirjoitat Rauli ja kiitos hienosta haastattelusta!

    • Vesa Kultalahti

      Kun uskovat käyvät yhteiseen rukoukseen niin vieläkin Jumala ilmestyy samoin kuin yläsalissa jossa pyhähenki laskettiin kaikkien päälle .Käykäämme rukoustaisteluun Ukrainan puolesta.🙏

  7. Teuvo Tikkanen

    Kiitos Rauli! Järkyttävää luettavaa, mutta, samalla lohduttavaa kuulla siitä asenteesta, joka näillä veljillä oli vangitsijoitaan kohtaan vuonna 2014. Heistä on paljon opittavaa! Totisesti meidän rukoustamme tarvitaan Itä-Ukrainan ja koko maan puolesta! Oi Herra armahda omiasi koko Ukrainan kansaa. Pysäytä Venäjän sotilaat tavalla tai toisella!!! Anna rauha Venäjän ja Ukrainan välille!!!

  8. Tuija Valtanen

    Kiitos kirjoituksestasi. Koskettaa ja herättää. Rukoillaan edelleen 🙏.

  9. Jyrki Palmi

    Kiitos Rauli avartavasta raportista!

  10. olavi Lehtikevari

    Kiitos Rauli infotilanteista ja kuinka valtaajien sotilaita siellä myös evankelioidaan. Evankeliumissa on muuttava Voima.

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras.

Denna webbplats använder Akismet för att minska skräppost. Lär dig hur din kommentardata bearbetas.

Copyright Rauli Lehtonen 2019–

sv_SESwedish